Teelaatujen nimistä

Teen makuun vaikuttavat tekijät voidaan jakaa kahteen ryhmään: haudutuksen aikaisiin, joihin voidaan vaikuttaa suoraan, sekä kasvatuksen ja prosessoinnin aikaisiin, joihin kuluttaja voi vaikuttaa ainoastaan ostovalinnoillaan. Näistä jälkimmäiset määräävät kuitenkin enemmän teen mausta. Valistuneen ostopäätöksen tekemiseen tarvitaan tietoa siitä, miten teestä kerrotut tiedot vaikuttavat teen makuun.

Teen prosessointitapa määrittää teetyypin ja vaikuttaa teen makumaailmaan eniten. Valkoinen, vihreä, keltainen ja musta tee, oolong ja heicha maistuvat kukin erilaiselta. Vihreiden teiden makuun vaikuttaa lisäksi se, höyrytetäänkö ne japanilaista tapaa mukaillen vai kuumennetaanko kiinalaisittain kuivana pannulla tai uunissa. Muita paljon vaikuttavia tekijöitä ovat teekasvin lajike ja ikä, poimintakarkeus ja poimintatapa, maaperä, sekä satokausien ja sijainnin mukaan vaihteleva ilmasto.

Usein osa näistä tekijöistä selviää teen nimestä. Erityisesti Kiinassa nimillä on pitkät perinteet, joissa nimeen yhdistyy aina tietty poimintapaikka, -aika, -tapa, lajike ja prosessointitapa. Nykyään nimen merkitys voi vaihdella, ja tämä vaikuttaa myös vahvasti teen makuun. Seuraavassa joitakin esimerkkejä:

Longjing

Yksi Kiinan kuuluisimmista vihreistä teistä on kotoisin Xihu-järven alueelta Hangzhousta, Kiinan Zhejiangin maakunnasta. Alunpering longjing on tuotettu tietyistä lajikkeista tietyllä lehtien muodosta tunnistettavalla prosessointimenetelmällä keväällä, yleensä maaliskuussa. Laadusta riippuen käytetään kasvin kärkisilmun lisäksi joko yksi tai kaksi lehteä.

Nykyään kuitenkin kaikki tämä voi vaihdella, ellei tuotteessa ole tarkkaa aluehallinnon alkuperämerkintää. Longjingina myyty tee voi olla esimerkiksi muualla Zhejiangissa tai jopa muissa provinsseissa kasvatettua ja valmistettua tai se voi olla paljon myöhäisemmästä sadosta, mikä näkyy usein lisääntyneenä pähkinäisyytenä maussa.

Toisaalta, koska longjing on keskimäärin sitä arvokkaampaa mitä aiemmin se on kerätty, on niin Xihu-järvellä kuin muuallakin alettu käyttää myös perinteisestä jiukeng-lajikkeesta poikkeavia, aikaisemmin satoa tuottavia lajikkeita. Makuun tämä vaikuttaa siten että esimerkiksi lajike #43 on lähellä perinteistä lajiketta mutta raikkaampi, kun taas vielä aikaisemmin satoa tuottavassa wuniuzaossa taas on perinteisestä lajikkeesta jo huomattavasti eroava maku. Longjing-prosessointimenetelmä sentään useimmiten pysyy samana.

Tieguanyin

Pallomuotoon kääritty oolongtee, jota perinteisesti on tuotettu Anxissa, Kiinan Fujianin maakunnassa teen mukaan nimetystä lajikkeesta. Perinteisin, noin puolihapetettu, vahvasti paahdettu ja myös paahdetun makuinen muoto on kuitenkin antanut teetrendien muuttuessa tilaa sekä kevyesti paahdetuille, että sittemmin myös kevyemmin hapetetuille, raikkaan orkideaisille ja hedelmäisille versioille. Muutos on ollut niin vahva, että alkuperäistä vahvasti paahdettua muotoa voi olla jopa vaikea löytää. Nykyään tieguanyinia tuotetaan myös Anxin lisäksi sekä muualla Kiinassa että mm. Taiwanissa, Vietnamissa ja Thaimaassa.

Sencha ja bancha

Japanilaisia koneellisesti kerättyjä, höyrytysmenetelmällä valmistettuja vihreitä teitä. Alunperin sencha tarkoittaa kevätsadon ylimmistä lehdistä tehtyä teetä ja bancha sekä ensisadon alemmista lehdistä että myöhemmistä sadoista tehtyä teetä. Nykyään senchaksi kutsutaan kuitenkin joskus myös vuoden muista sadoista saatavaa teetä, ja jopa Japanin sijasta Kiinassa halpatuotettua japanilaistyylistä teetä. Molemmat teet tuotetaan pääasiassa Yabukita-lajikkeesta.

Tuotantokulttuuriin kuuluu, että teet ovat pääasiassa sekoituksia monen tilan teestä, ja maun vartijana on lopputeen tuottanut yhtiö tai teekauppa. Teet nimetään sekoitusten mukaan. Arvostetuimman Uji-alueen sencha tunnetaan muita alueita vahvemmin umamisesta maustaan.

Darjeeling

Intian Darjeelingissa tuotettu musta tee. Tärkein makuun vaikuttava tekijä on satokausi. Nykyään äärimmäisen kukkaiseksi prosessoidut kevätsadot eivät oikeastaan ole mustaa teetä laisinkaan, vaan oma mustan ja valkoisen teen piirteitä yhdistävä kategoriansa. Kesäsatoa taas arvostetaan tummemmasta muskottiaromistaan, monsuunisato jää vaisuksi kun tee kasvaa niin nopeasti ettei siihen ehdi kertyä ravinteita ja syyssato sitten tunnetaan eniten pehmeästä tummasta maustaan.

Satokauden sisällä tärkeimpiä makuun vaikuttavia tekijöitä ovat teetila, joka määrittää kasvatuskorkeuden (keskimäärin muissakin teissä mitä korkeammalla tee on kasvanut, sitä hienommat sen maut) sekä lajike. Alhaisella korkeudella käytetään pääasiassa assamicaa, korkealla joko perinteistä kiinalaista lajiketta tai jalostettuja, usein tilan mukaan nimettyjä lajikkeita kuten Phoobsering 312 (P312) ja Ambari Vegetative 2 (AV2), joita käytetään tuottamaan kukkeaa ja raikasta teetä, tai Bannockburn 157 (B157), joka tunnetaan makunsa voimakkuudesta ja vahvuudesta. Saman satokauden sisälläkin maku voi kuitenkin vaihdella jopa samalla teetilalla, joten varmasti samaa saadakseen on tiedettävä jopa teelähetyksen eränumero.

{"value":"\n