Tee ja terveys

Lyhyt versio: teen terveysvaikutuksista ei ole pitäviä todisteita. Pitkä versio:

Teen terveysvaikutuksista puhuminen on hankala suo – mutta hankaluus ei oikeastaan liity mitenkään pelkästään teehen, vaan yleiseen vaikeuteen tuottaa yleispätevää tutkimustietoa ruoka-aineiden vaikutuksista.

Tämä johtuu siitä, että ihminen ja hänen aineenvaihduntansa ovat todella monimutkainen ympäristö, jossa kaikki vaikuttaa kaikkeen. Tosiasiassa tämä ympäristö on niin monimutkainen, että yhtäkään yksittäistä, kaikki vaikuttavat tekijät huomioonottavaa tutkimusta on täysin mahdotonta suunnitella. Siksipä tieto ruoka-aineiden vaikutuksista karttuu pikku hiljaa, yhdistelemällä erilaisista rajoittuneemmista tutkimuksista tulevia tiedonmurusia. 

Useimmiten teen terveysvaikutuksia hehkutettaessa vedotaan tällaisiin yksittäisiin tutkimuksiin. On kuitenkin  tärkeää ymmärtää, mitä rajoitteita erilaisten yksittäisten tutkimusten tulkintaan liittyy. 

Esimerkiksi kokeelliset mittaustutkimukset antavat konkreettista, yksiselittäistä tietoa jostakin asiasta, kuten vaikkapa siitä että erityisesti hapettamattomista teistä löytyvä EGCG-katekiini tuntuu vaikuttavan rottiin rauhoittavan lääkkeen tavoin. Ongelmana näiden kohdalla usein kuitenkin on, että kokeet toteutetaan helppouden vuoksi radikaalisti todellisuutta yksinkertaisemmissa ympäristöissä. Esimerkiksi mainitussa tutkimuksessa koe-eläimenä käytettiin rottia, ja näille annettiin injektiolla puhdasta EGCG:tä suurena konsentraationa. Tämän johdosta koe ei voi ottaa huomioon esimerkiksi muiden teen sisältämien aineiden mahdollisia vuorovaikutuksia EGCG:n kanssa tai rotan aineenvaihdunnan eroavaisuuksia suhteessa ihmiseen.

Jotta aineen mahdolliset vaikutukset saadaan selvästi esille, tutkimuksessa käytetty määrä EGCG:tä on myös huomattavasti suurempi kuin keskiverrossa teeannoksessa (ja todellisuudessahan EGCG:n määrä voi toisten tutkimusten perusteella kahden teen välillä erota parikymmenkertaisestikin eri lajike-, kasvuolo-, keräys-, prosessointi- ja haudutustavan mukaan). Eikä itse annoksen EGCG-pitoisuuden tietäminenkään vielä riittäisi, sillä vain osa ruoansuolatusjärjestelmään päätyvästä EGCG:stä imeytyy verenkiertoon. Tätä kutsutaan aineen biosaatavuudeksi, ja toisista tutkimuksista tiedämme, että EGCG:n biosaatavuus esimerkiksi hiirillä on n. 26,5% alkuperäismäärästä, mutta rotilla vain 1,6%. Ihmisistä tietoa ei vielä ole. Kaiken lisäksi aineiden biosaatavuuteen voivat vaikuttaa myös muut aineet, esimerkiksi EGCG:n tapauksessa hiirillä mustapippurin syöminen paransi katekiinien imeytymistä. Ollaan siis todellisuudessa varsin kaukana siitä, että voitaisiin tieteelliseen todistusaineistoon perustaen sanoa teen juonnin rauhoittavan.

Ihmisilläkin voidaan toki tehdä kokeita, jolloin ollaan heti paria askelta lähempänä sovellettavuutta. Tällaisesta esimerkkinä tutkimus, jonka mukaan vihreästä teestä valmistetun uutteen (jälleen huom valmistettu voimakas uute) nauttiminen tehostaa liikunnan vaikutusta ylipainoisten laihtumiseen. Näissä tutkimuksissa ongelmaksi nousee kuitenkin usein se, että jos tutkimus toistetaan, saadaan helposti erilainen tulos, esimerkiksi tämän suhteen toinen tutkimus totesi että teeuutetta nauttivat laihtuivat tilastollisesti tasan yhtä nopeasti kuin teetä nauttimaton kontrolliryhmä. Tämäkin selittyy ihmisen ja hänen ympäristönsä monimutkaisuudella. Sadoillakin koehenkilöillä saatuja koetuloksia voi lopulta suoraan soveltaa vain hyvin paikallisesti tiettyyn ihmisryhmään, johtuen esim. populaatioiden erilaisesta genetiikasta tai muista tilanne- tai ympäristövaikutuksista, kuten urheilullisuudesta tai ruokavaliosta (esim. syökö paljon mustapippuria teensä kanssa). 

Jos tuloksille halutaan laajempaa sovellettavuutta, täytyy turvautua epidemiologisiin kohorttitutkimuksiin. Nämä perustuvat tyypillisesti laajoihin, kymmeniä tai satoja tuhansia koskeviin yleisiin kansallisiin kyselyihin, jotka mahdollistavat väestön jakamisen eri ryhmiin esimerkiksi teen kulutuksen suhteen, jonka jälkeen vertaillaan jonkin sairauden yleisyyttä tms. ryhmien välillä. Ongelmana tässä on, että ryhmiä on tosi vaikea vakioida niin että erot niiden välillä rajoittuisivat pelkästään mitattavaan asiaan, kuten teen juomiseen tai juomattomuuteen. Esimerkkinä ongelmasta alkoholinkäyttöä tutkivassa kohorttitutkimuksessa saatiin esiin tulos että kohtuullisesti alkoholia käyttävät kuolevat vähemmän auto-onnettomuuksissa kuin absolutistit tai paljon alkoholia käyttävät. Tämä ei kuitenkaan varmaankaan johdu kohtuullisesta alkoholinkäytöstä, vaan siitä että alkoholia kohtuullisesti käyttävät todennäköisesti huolehtivat itsestään yleisestikin paremmin kuin alkoholistit. Absolutistien huonon menestymisen taas selittää se, että he ovat tilastollisesti usein entisiä alkoholisteja. 

Koska epidemiologistenkin tutkimusten heikkoudet on tunnistettu, luotetaankin nykyään yleensä vasta metatutkimuksiin, jotka vetävät yhteen ja vertailevat useaa yksittäistä tutkimusta. Esimerkiksi meta-analyysi teenkulutuksen ja verisuonitautien riskin välisestä suhteesta kokosi yhteen kymmenen kohorttitutkimusta ja seitsemän kokeellista tutkimusta. Tulokseksi saatiin, että Englannissa ja Australiassa teen juominen lisää sepelvaltimotautiriskiä, mutta Manner-Euroopassa vähentää sitä. Ei yksiselitteistä siis vieläkään. Kaiken lisäksi meta-analyysin tekijät raportoivat vielä saatavilla olevien tutkimusten joukossa olleen epänormaalin paljon positiivisia pieniä tutkimuksia. Tämäkin on tyypillistä ruoka-ainealalla, jossa tutkimuksia usein rahoittavat kyseisiä ruoka-aineita tuottavat ja markkinoivat yritykset joilla on ei-objektiivisia intressejä. Aiemmin puhuttujen ristiriitaisten laihdutustutkimusten eron taas mahdollisesti selittää kaikkiaan viidentoista tutkimuksen tuloksia läpikäynyt metatutkimus, jonka mukaan vihreän teen katekiinien laihdutusvaikutus näkyy ainoastaan jos katekiinien yhteydessä nautitaan myös kofeiinia, ja tällöinkin vaikutus on, vaikkakin tilastollisesti merkittävä, myös varsin lievä.

Metatutkimuksia tekevät ja arvioivat aikanaan sitten myös viranomaiset, jotka päättävät voidaanko voidaanko teetä markkinoida terveysvaikutuksilla, ja joiden seula tästä syystä on myös hankalin läpäistä. Tähän mennessä mikään terveysväitteitä valvova viranomainen ei niille lähetettyjä tutkimuksia arvioituaan ole päätynyt teen terveysvaikutuksia tunnustamaan. Olennaista tässä kuitenkin on, että kaikkia väitteitä ei ole tyrmätty tutkimustiedon heikkouden takia, vaan sen takia että toivotut markkinointisanamuodot eivät ole vastanneet tutkimusten todistusvoiman rajoja. Siis, jos teetä markkinoisi sloganilla “Hyvälaatuinen puerh-tee vähentää yleistä kuolleisuuttasi, jos juot sitä kuten Yunnanin kiinalaiset, eli vähintään 5 mutta enintään 8 kuppia päivässä”, voisi väite jo mennä läpi, mutta yleinen “Tee parantaa terveyttäsi” ei.  Alla vielä lista tärkeimpien ruokaturvallisuusvirastojen teen terveysvaikutusväitteistä tekemistä arvioista:
  • Euroopan unionin ruokaturvallisuusvirasto EFSA
    • selvitys vuonna 2011 ei löytänyt tukea teen ajattelua selkiyttävälle vaikutukselle, stressinvähennysvaikutukselle, normaalia unirytmiä ylläpitävälle vaikutukselle eikä kuukautiskipuja vähentävälle vaikutukselle.
    • selvitys vuonna 2010 ei löytänyt tukea teen antioksidanttivaikutukselle, plakinmuodostumista estävälle vaikutukselle, luuston terveysvaikutukselle, suoliston terveysvaikutukselle, näkökyvyn ylläpitovaikutukselle, verenpainevaikutukselle eikä veren kolesterolivaikutukselle.
    • selvitys vuonna 2010 ei löytänyt tukea teen laihdutusvaikutukselle, luuston ylläpitovaikutukselle eikä teen veren glukoositasapainoa ylläpitävälle vaikutukselle.
    • selvitys vuonna 2008 ei löytänyt tukea väitteelle, että mustan teen juominen parantaa keskittymiskykyä.
  • Yhdysvaltojen FDA
    • selvitys vuonna 2011 (joka päivittää selvitystä vuodelta 2005) ei löytänyt tukea väitteelle, että teen juominen vähentäisi rinta- tai eturauhassyövän riskiä.
    • selvitys vuonna 2006 ei löytänyt tukea väitteelle, että teen juominen vähentäisi verisuonitautiriskiä.
Kaiken tämän jälkeen kuitenkin: 1) on olemassa suuri määrä tutkimuksia joissa teelle löydetään erilaisia mahdollisia positiivisia terveysvaikutuksia ja 2) ei ole olemassa lähes ollenkaan tutkimuksia joissa teellä olisi merkittäviä huonoja terveysvaikutuksia. Yhteenvetona voineekin todeta, ettei teen juonnista ainakaan haittaa todennäköisesti ole, ehkä jopa hyötyä. Teetä ei kuitenkaan kannattane juoda ensisijaisesti sen terveysvaikutusten takia, sillä ne eivät ole nykytiedon valossa ainakaan populaatioiden tasolla merkittäviä. Teetä kannattaa sen sijaan juoda koska se on pirun hyvää ja rauhoittaa mieltä (=tasapainottaa qi-energiaa) ;).

Jos vielä kuitenkin haluaa palata teen terveysvaikutuksiin, ja eri teelaatujen välisiin eroihin, on sanottava etteivät tutkimukset osoita minkään teelaadun ylivertaisuutta. Tällä hetkellä tutkimuksissa suurimmat hyödyt näytetään saavan ECGC-katekiinista. Tätä taas on eniten vähähapetetussa teessä. Toisaalta taas ainoastaan hapetetussa teessä on teaflaviinia (joksi ECGC ja muut katekiinit muuttuvat teen hapettuessa), jolla sitten taas on omia terveysvaikutuksiaan. Kolmaalta se mitä menee kurkusta alas taas ei vielä tarkoita sitä mikä vaikuttaa elimistösssä. Nimittäin esim. maksa myös muuttaa ECGC:tä teaflaviiniksi, joten vaikutus voi olla osaksi kerrannainenkin.

Ja tämä siis kaikki ennen kuin aletaan vielä ongelmoida siitä että aika monen yhdisteen kohdalla teessä paljon suurempia eroja saadaan alueiden, lajikkeiden (assamica vs sinensis, jalostetut lajikkeet) ja poiminnan (keväällä vai syksyllä, silmut vai lehdet) välille kuin eri teetyyppien välille. Esimerkiksi kofeiinia on hurjasti enemmän Afrikassa kasvaneen assamica-lajikkeen kevätpoiminnan silmuissa verrattuna Kiinan vuoristossa keskikesällä kasvaneen sinensis-lajikkeen lehtipoimintaan, täysin riippumatta siitä prosessoidaanko teistä vihreää vai mustaa. Yksi selkeä näitä eri tekijöitä yhdistävä korrelaatio on kuitenkin löydettävissä: vaikuttaa siltä, että teen (koettu) laatu korreloi vahvasti teen polyfenolejen, kofeiinin ja aminohappojen määrän kanssa. Näin ollen, mitä laadukkaampaa teetä ostaa, sen enemmän mahdollisesti vaikuttavia ainesosiakin siinä on.
{"value":"\n